Lisätietoja Kuutolan historiaan
Kuutolan historian selvittely ja rakennuksen kuistin kunnostuksen valmistelu etenevät pikkuhiljaa.Rakennus on ollut vuosikymmenien aikana monessa käytössä. Kuten ulkoasusta huomaa, rakennus on tehty kahdessa osassa. Nykytiedon mukaan yksikerroksiseen, ns. Soilusen kaupparakennukseen tehtiin kaksikerroksinen jatko-osa vuosina 1902-1904.
Orivedeltä kotoisin ollut Eriika Mattila oli ostanut ns. Oksalan palstatilan pohjoisosan, eli Mäntän kapearaiteisen rautatien ja valtion rautatien välisen maa-alueen. Myyjänä 23.8.1902 päivätyssä kauppakirjassa ovat Kalle ja Eriika Högman. Maa-alueen pinta-ala oli noin 2,2 hehtaaria ja kauppahinta 4000 Suomen markkaa. Nämä uudet tiedot on selvittänyt Markku Pohja.
Vuosisadan alussa tehdyn laajennuksen suunnitteli tamperelainen arkkitehti Wivi Lönn. Toistaiseksi on vielä selvittämättä mistä Eriika Mattila (1858-1928) ja Wivi Lönn (1872-1966) tunsivat toisensa. Vuosisadan alussa Lönn oli jo erikoistunut koulurakennusten suunnitteluun, mutta silti arkkitehdin (ja vieläpä naisarkkitehdin) valinta rakennuksen suunnittelijaksi osoitti Mattilalta melkoista visiointikykyä.
Rakennus oli aluksi hirsipinnalla ja suuri, koristeeellinen kuisti tehtiin eteläiseen julkisivuun eikä länsipuolelle, aseman puolelle. Pääsisäänkäynti tuli kuistin yhteyteen.
Sisäpihan puolella oli neljä sisäänkäyntiä kuten nykyisinkin. Aseman puolella on erään piirroksen mukaan ollut ainakin yksi sisäänkäynti.
Miten toiminnot ovat tässä varhaisvaiheessa rakennukseen sijoitettu, on vielä epävarmaa. Koulutoiminnot on todennäköisesti sijoitettu uudisosan alakertaan. Yläkerrassa on saattanut olla asuntoja. Vanhassa (kaupparakennus) osassa on saattanut olla vuokralaisia. Esimerkiksi Vilppulan Osuuskaupan aseman seudun myymälä toimi Kuutolassa kesäkuusta 1906 loppuvuoteen 1907.
Oheinen kuva on vuodelta 1918 ja tuolloin vanhempi osa rakennuksesta on ollut jo lautavuorattu ja maalattu. Rakennusten pärekatoilla näkyy seitsemän piippua. Pärekatot ovat olleet jatkuvan kipinävaaran alla näin lähellä asemaa.
Maaliskuun alku vuonna 1918. Valkoisten joukot katselevat aseman ja Kuutolan yllä lentävää punaisten lentokonetta. Kuutolan ja aseman välillä näyttää olevan koivikko ja Kuutolan kulmalla järeitä kuusia kuten nykyäänkin.
Orivedeltä kotoisin ollut Eriika Mattila oli ostanut ns. Oksalan palstatilan pohjoisosan, eli Mäntän kapearaiteisen rautatien ja valtion rautatien välisen maa-alueen. Myyjänä 23.8.1902 päivätyssä kauppakirjassa ovat Kalle ja Eriika Högman. Maa-alueen pinta-ala oli noin 2,2 hehtaaria ja kauppahinta 4000 Suomen markkaa. Nämä uudet tiedot on selvittänyt Markku Pohja.
Vuosisadan alussa tehdyn laajennuksen suunnitteli tamperelainen arkkitehti Wivi Lönn. Toistaiseksi on vielä selvittämättä mistä Eriika Mattila (1858-1928) ja Wivi Lönn (1872-1966) tunsivat toisensa. Vuosisadan alussa Lönn oli jo erikoistunut koulurakennusten suunnitteluun, mutta silti arkkitehdin (ja vieläpä naisarkkitehdin) valinta rakennuksen suunnittelijaksi osoitti Mattilalta melkoista visiointikykyä.
 |
| Vilppula-Seuran arkisto |
Rakennus oli aluksi hirsipinnalla ja suuri, koristeeellinen kuisti tehtiin eteläiseen julkisivuun eikä länsipuolelle, aseman puolelle. Pääsisäänkäynti tuli kuistin yhteyteen.
Sisäpihan puolella oli neljä sisäänkäyntiä kuten nykyisinkin. Aseman puolella on erään piirroksen mukaan ollut ainakin yksi sisäänkäynti.
Miten toiminnot ovat tässä varhaisvaiheessa rakennukseen sijoitettu, on vielä epävarmaa. Koulutoiminnot on todennäköisesti sijoitettu uudisosan alakertaan. Yläkerrassa on saattanut olla asuntoja. Vanhassa (kaupparakennus) osassa on saattanut olla vuokralaisia. Esimerkiksi Vilppulan Osuuskaupan aseman seudun myymälä toimi Kuutolassa kesäkuusta 1906 loppuvuoteen 1907.
 |
| Sotamuseo |
 | ||
| Sotamuseo |
