Lisävalaistusta Kuutolan historiaan
Kotiseutuneuvos Kaarina Pollari kirjasi muistiin 14.10.1987 seuraavaa:
Kutomisella, puutarhanhoidolla ja ruuanlaitolla onVilppulassa paljon perinteitä, mitä opettamiseen tulee. Kuutolan koulun perustamiseen oli tärkeänä taustatekijänä se, että koulun johtaja Erika Mattila oli kotoisin Orivedeltä ja juuri siihen aikaan erittäin aktiivisen vilppulalaisen kunnallismiehen, Anselmi Rantalan vaimon isä oli Erika Mattilan veli.
Koulun perustamisen tärkeä taustavaikuttaja on varmasti ollut uudistusmielinen Anselmi Rantala, joka muutoinkin koetti edistää oman toiminnan alkamista joka alalla Vilppulassa (mm. tiestö, maamieskoulu, kansakoulut, saha, Kotiniemen koulukoti, Lybeckin parantola jne.)
Koulun ensimmäisen toimintavuoden päättäjäisissä 1905 piti Anselmi Rantala puheen, jossa hän mm. arvioi: "Kun suomalainen kansannainen oli pukeutuneena vieraisiin verhoihin, eikö se ollut kuin sianporsas lasikaapissa." Kaiketi koulun merkityksen oivalsivat naiset itsekin, koska oppilaita kertyi sekä Vilppulasta että lähipitäjistä. Ahkeria oltiin, tehtiin kookkaita helmikudonnaisia, sanotaan, että Ruoveden peltolan tytär kutoi suuren ryijyn. Ainakin yksi Kuutolan oppilaista, keuruulainen Maiju Liukkala hankki myöhemmin pitkät ajat elatuksensa ammattikutojana, ja hänen jäljiltään oli menneinä vuosikymmeninä Keuruulla.
Ilmoitus Käsiteollisuus -lehdessä vuonna 1909.
Entisiä oppilaita oli myös Savitaipaleen emäntä Lempi Mäkelä (1886 - 1974). Lempin mielestä koulun opetus oli tehokasta ja ajan tasalla. Esim. kasvitarhapuolella opetettiin sellainenkin uutuus kuin taimilavojen hoito. Eri arvosanat annettiin esim. "kyökkikasvien" viljelyssä, juukasvien siemenviljelyssä ja viljelyssä.
Kasvitarhakurssilaisille opetettiin lannoitusoppia, rikkaruohojen hävittämistä jne. Kasviksia opetettiin tietysti myös valmistmaan ruuaksi. Koulun oppilaat valitsivat itse päälinjansa, mutta kasvitarhapuolen tytöillä oli mahdollisus oppia myös käsitöitä.
Kuutolan kasvitarhamaat ulottuivat Mäntän radalle saakka. Rata oli tärkeä yhdystie Vilppulan ja Mäntäv välillä, veturina kuuluisa "Mäntän pässi", pieni veturi. Sillä kohtaakin, missä nykyisin kulkee asfalttitie, ahersivat Kuutolan kasvitarhan oppilaat.
Ainakin vuonna 1916 oli Kuutolan koulun toiminnassa Aamulehden uutisen mukaan vaikeuksia ja uhkana jopa koulun lopettaminen.Kuitenkin koulu jatkoi toimintaansa vielä 1920-luvullakin.Tältä ajalta on jokin johtokunnan pöytäkirjakin säilynyt.Kokouksissa on sihteerinä toiminut tällöin kanttori A.W. Lehtinen. Lopullisesti Kuutolan koulu sulki ovensa vuonna 1924.
Ilmoitus Käsiteollisuus -lehdessä 1/1910
Sisällissodan aikana 1918
Vuoden 1918 tapahtumien aikana, jolloin valkoisten ja punaisten välinen rintama jäi paikoilleen Vilppulaan seitsemäksi viikoksi, oli Kuutola valkoisten tärkeä majoitus- ja muonituspiste. Kutomakoulun suuret väripadat otettiin soppapadoiksi. Punaiset yrittivät lentokoneista pudotetuilla pommeilla nähtävästi räjäyttää asemalla ollutta valkoisten ammusvarastoa. Ympäristöön putoili pommeja, tosin suuuria vahinkoja ei tullut. Kanttori A.W. Lehtinen kertoo:
"Eräänä aamuna sattui punaisten pommi putoamaan Kuutolan pihaan räjähtäen hirmuisella voimalla. Hevospäällikkö, eräs mänttäläinen opettaja, joka oli koko yön hommannut kyytihevosia joukkojen ja tarpeiden siirtoon rintaman ulommille osille oli juuri nukkunut sikeimmilleen Kuutolan kamariin. Hän heräsi räjähdykseen ja kysyi unisena:" Mikä se oli?" Pankinjohtaja, joka katseli kamarin ikkunasta ulkona tapahtuvaa ihmishälinää, bastasi hevospäällikölle:" Nuku pois, pommi se vaan oli." Hevospäällikkö laski päänsä tyynylle ja nukkui uudelleen.
Valkoisten joukot katselevat taivaalle punaisten lentokonetta maaliskuussa 1918.
Kuutolan koulun jälkeen
Vuonna 1936 perustettiin Vilppulan Marttayhdistys ja konsulentit pitivät erilaisia kursseja Kuutolan tiloissa. Myös kirkkokuoro harjoitteli Kuutolassa 1920-luvun loppupuolella kun tilat olivat seurakunnan hallussa. Myös diakonia ompeluseuran myyjäisiä järjestettiin näissä tiloissa. Talossa sijaitsi myös KOP:n pankki. Pankinjohtaja oli tirehtööri A.W. Lehtinen, joka myös asui Kuutolassa. Yläkerrassa asui muita vuokralaisia.
Kutomisella, puutarhanhoidolla ja ruuanlaitolla onVilppulassa paljon perinteitä, mitä opettamiseen tulee. Kuutolan koulun perustamiseen oli tärkeänä taustatekijänä se, että koulun johtaja Erika Mattila oli kotoisin Orivedeltä ja juuri siihen aikaan erittäin aktiivisen vilppulalaisen kunnallismiehen, Anselmi Rantalan vaimon isä oli Erika Mattilan veli.
Koulun perustamisen tärkeä taustavaikuttaja on varmasti ollut uudistusmielinen Anselmi Rantala, joka muutoinkin koetti edistää oman toiminnan alkamista joka alalla Vilppulassa (mm. tiestö, maamieskoulu, kansakoulut, saha, Kotiniemen koulukoti, Lybeckin parantola jne.)
Koulun ensimmäisen toimintavuoden päättäjäisissä 1905 piti Anselmi Rantala puheen, jossa hän mm. arvioi: "Kun suomalainen kansannainen oli pukeutuneena vieraisiin verhoihin, eikö se ollut kuin sianporsas lasikaapissa." Kaiketi koulun merkityksen oivalsivat naiset itsekin, koska oppilaita kertyi sekä Vilppulasta että lähipitäjistä. Ahkeria oltiin, tehtiin kookkaita helmikudonnaisia, sanotaan, että Ruoveden peltolan tytär kutoi suuren ryijyn. Ainakin yksi Kuutolan oppilaista, keuruulainen Maiju Liukkala hankki myöhemmin pitkät ajat elatuksensa ammattikutojana, ja hänen jäljiltään oli menneinä vuosikymmeninä Keuruulla.
Ilmoitus Käsiteollisuus -lehdessä vuonna 1909.
Entisiä oppilaita oli myös Savitaipaleen emäntä Lempi Mäkelä (1886 - 1974). Lempin mielestä koulun opetus oli tehokasta ja ajan tasalla. Esim. kasvitarhapuolella opetettiin sellainenkin uutuus kuin taimilavojen hoito. Eri arvosanat annettiin esim. "kyökkikasvien" viljelyssä, juukasvien siemenviljelyssä ja viljelyssä.
Kasvitarhakurssilaisille opetettiin lannoitusoppia, rikkaruohojen hävittämistä jne. Kasviksia opetettiin tietysti myös valmistmaan ruuaksi. Koulun oppilaat valitsivat itse päälinjansa, mutta kasvitarhapuolen tytöillä oli mahdollisus oppia myös käsitöitä.
Kuutolan kasvitarhamaat ulottuivat Mäntän radalle saakka. Rata oli tärkeä yhdystie Vilppulan ja Mäntäv välillä, veturina kuuluisa "Mäntän pässi", pieni veturi. Sillä kohtaakin, missä nykyisin kulkee asfalttitie, ahersivat Kuutolan kasvitarhan oppilaat.
Ainakin vuonna 1916 oli Kuutolan koulun toiminnassa Aamulehden uutisen mukaan vaikeuksia ja uhkana jopa koulun lopettaminen.Kuitenkin koulu jatkoi toimintaansa vielä 1920-luvullakin.Tältä ajalta on jokin johtokunnan pöytäkirjakin säilynyt.Kokouksissa on sihteerinä toiminut tällöin kanttori A.W. Lehtinen. Lopullisesti Kuutolan koulu sulki ovensa vuonna 1924.
Ilmoitus Käsiteollisuus -lehdessä 1/1910
Sisällissodan aikana 1918
Vuoden 1918 tapahtumien aikana, jolloin valkoisten ja punaisten välinen rintama jäi paikoilleen Vilppulaan seitsemäksi viikoksi, oli Kuutola valkoisten tärkeä majoitus- ja muonituspiste. Kutomakoulun suuret väripadat otettiin soppapadoiksi. Punaiset yrittivät lentokoneista pudotetuilla pommeilla nähtävästi räjäyttää asemalla ollutta valkoisten ammusvarastoa. Ympäristöön putoili pommeja, tosin suuuria vahinkoja ei tullut. Kanttori A.W. Lehtinen kertoo:
"Eräänä aamuna sattui punaisten pommi putoamaan Kuutolan pihaan räjähtäen hirmuisella voimalla. Hevospäällikkö, eräs mänttäläinen opettaja, joka oli koko yön hommannut kyytihevosia joukkojen ja tarpeiden siirtoon rintaman ulommille osille oli juuri nukkunut sikeimmilleen Kuutolan kamariin. Hän heräsi räjähdykseen ja kysyi unisena:" Mikä se oli?" Pankinjohtaja, joka katseli kamarin ikkunasta ulkona tapahtuvaa ihmishälinää, bastasi hevospäällikölle:" Nuku pois, pommi se vaan oli." Hevospäällikkö laski päänsä tyynylle ja nukkui uudelleen.
Valkoisten joukot katselevat taivaalle punaisten lentokonetta maaliskuussa 1918.
Kuutolan koulun jälkeen
Vuonna 1936 perustettiin Vilppulan Marttayhdistys ja konsulentit pitivät erilaisia kursseja Kuutolan tiloissa. Myös kirkkokuoro harjoitteli Kuutolassa 1920-luvun loppupuolella kun tilat olivat seurakunnan hallussa. Myös diakonia ompeluseuran myyjäisiä järjestettiin näissä tiloissa. Talossa sijaitsi myös KOP:n pankki. Pankinjohtaja oli tirehtööri A.W. Lehtinen, joka myös asui Kuutolassa. Yläkerrassa asui muita vuokralaisia.
Kansallis-Osake-Pankin konttori Kuutolassa 1930-luvun alussa
