AARREPUODISSA PALJON KIVAA JA TARPEELLISTA KESÄLOMALLE

-

 Aarrepuoti on avoinna kesälläkin tiistaisin klo 10 - 14.

PALJON "UUSIA" KESÄVAATTEITA. TULE TEKEMÄÄN LÖYTÖJÄ VITOSEN REKISTÄ!









KAIKENLAISTA TARPEELLISTA MÖKILLE!
KESÄKOTIIN KIERRÄTETTYÄ!



PUUVILLALANGASTA VIRKATUT PIKKUMATOT MÖKILLE!








KUUTOLAN MUSEOPUUTARHAA ODOTELLESSA LAITOIMME KURPITSAN TAIMIA KASVAMAAN KUISTIN EDUSTALLE. KURPITSOJA KASVATETTIIN KUUTOLAN KASVITARHAKOULUSSA JO 1910-LUVULLA 😋




Tämän blogin suosituimmat tekstit

MUISTOJA KUUTOLAN VUOSIKYMMENISTÄ KERÄTÄÄN TALTEEN

-
Kuva
 Helmikuun alussa on alkanut kokoontua Kuutolan historiaa keräävä ryhmä. Tavoitteena on saada talteen Kuutola-muistoja vuosikymmenien varrelta. Muistoja on niin talossa asuneilta, kuin yrityksiltä ja talossa toimineilta yhdistyksiltä. Lisäksi vanhinta tietoaineistoa löytyy arkistoista. Vanhin aika oli ns. Soilusen kaupan aika, 1880-luvulta 1900-luvun alkuun. Vuonna 1904 aloitti orivesiläisen Eriika Mattilan perustama Kuutolan Käsityö-, talous- ja kasvitarhakoulu. Koulu toimi vuoteen 1924 saakka. Eriika Mattila kuoli vuonna 1929 ja 1930-luvulta alkaen talo oli monenlaisessa käytössä.  1940-luvulta lähtien talo oli autoilija Kalle Syrjäsen omistuksessa ja asukkaita oli paljon 1950-luvulta  aina 1990-luvulle. Vuonna 1973 rakennukseen muutti Vilppulan Kotiteollisuuden neuvonta-asema, joka oli talon pitkäaikaisin käyttäjä 2000-luvulle saakka. Myös posti toimi talossa tuolloin. Toivomme Vilppulasta  löytyvän vielä paljon muistoja ja kuvia Kuutolasta ja aseman seudusta 1950-luvulta tähän päiv
Lue lisää

Lisätietoja Kuutolan historiaan

-
Kuva
Kuutolan historian selvittely ja rakennuksen kuistin kunnostuksen valmistelu etenevät pikkuhiljaa.Rakennus on ollut vuosikymmenien aikana monessa käytössä. Kuten ulkoasusta huomaa, rakennus on tehty kahdessa osassa. Nykytiedon mukaan yksikerroksiseen, ns. Soilusen kaupparakennukseen tehtiin kaksikerroksinen jatko-osa vuosina 1902-1904. Orivedeltä kotoisin ollut Eriika Mattila oli ostanut ns. Oksalan palstatilan pohjoisosan, eli Mäntän kapearaiteisen rautatien ja valtion rautatien välisen maa-alueen. Myyjänä 23.8.1902 päivätyssä kauppakirjassa ovat Kalle ja Eriika Högman. Maa-alueen pinta-ala oli noin 2,2 hehtaaria ja kauppahinta 4000 Suomen markkaa. Nämä uudet tiedot on selvittänyt Markku Pohja. Vuosisadan alussa tehdyn laajennuksen suunnitteli tamperelainen arkkitehti Wivi Lönn. Toistaiseksi on vielä selvittämättä mistä Eriika Mattila (1858-1928) ja Wivi Lönn (1872-1966) tunsivat toisensa. Vuosisadan alussa Lönn oli jo erikoistunut koulurakennusten suunnitteluun, mutta silti arkki
Lue lisää